*

KimmoHoikkala Kultturelli ihminen?

Tiede

Matematiikkahan ei ole tiede

Matematiikka ei käsitteellisesti ole tiede, koska se kehittelee ja ”tutkii” abstrakteja artefakteja ja niiden ominaisuuksia. Matematiikka on joukko erittäin hyödyllisiä teknologioita, joita eri tieteet voivat käyttää työkaluina

 

Kognitiotiede ei noussut tieteeksi

 

Ns. kognitiotide syntyi edellisen tekoälyboomin yhteydessä 80-luvulla. HY määrittelee: 

”Lognitiotiede on monitieteinen tieteenala, joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä kognitiotieteen tutkimuskohteille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmista.”

Vahvistukoon yhtäältä-toisaalta bloggaus!

Seuraan toimittaja Tuomas Enbusken twiittejä ja joskus hän jopa kommentoi reagointejani. Henkilöhän on tunnettu provosoivan tyylisistä kirjoituksistaan mm. Iltalehden blogistina.

Erään kerran hän totesi minulle, että kirjoituksessa pitää olla jotain särmää, eli yhtäältä-toisaalta tyyliset pohdinnat eivät vedä. Varmaan hänelle kyllä kun provosointi on leipätyö, mutta itse en taida omasta tyylistäni tinkiä, vaikka sillä saisikin vähemmän kommentteja, tykkäyksiä ja somejakoja.

Sattuma, välttämättömyys ja vapaus

Vapaan tahdon "ongelma" herää aina uudelleen, kun joku merkittävä filosofi julkaisee siihen ratkaisun.

Daniel C. Dennett on käsitellyt aihetta monessa kirjassaan. Uusin on From Bacteria to Bach and Back: The Evolution of Minds (Norton, 2017).

Viime kädessä kyse on siitä, että kaikki maailmassa johtuu jostakin, mutta ihminen on vastuussa valinnoistaan. Asiaa voidaan ajatella kolmella tasolla.

Historiasta, kulttuurista, tieteistä ja olkiukoista

Tässä blogissa saa kommentoida naapuriakin:

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240651-tiede-olki...

Kiinnostavasti tuossa yllä lukee "olkiukkona", mutta varsinaiseen otsikkoonsa Seppo Oikkonen oli lopulta keksinyt kirjoittaa "Tiede olkikukkona".

Kyllähän 60– ja 70–luvuillakin tieteestä filosofoitiin kaikenlaista kiintoisaa. Marshall McLuhaniin Oikkonen myöntääkin nyt palanneensa. Imre Lakatosin ja Paul Feyerabendin keskustelu on uuden avauksen taustalla nimettömänä.

Taloustiede ei ole tiede 5

Tuskin kukaan kiistää sitä, että ns. taloustieteen kyky ennakoida kriisejä on surkea.  

Richard Bookstaber kyselee mielenkiintoisella tavalla (kuva), onko taloustiede jyvällä edes normaalitilanteissa.

 

Tai oikeastaan pitäisi kysyä, mikään niistä yhdeksästä "talousteoriasta": 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/226042-taloustiede-ei-ole...

 

Nobelisti Holmström höpsii tuottavuudesta: 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224321-talou-obelidtin-hopoa-tuott...

 

Lopettakaa valehtelu tiedejuttujen otsikoissa

Nyt, kun marssitaan tieteen puolesta, tekee mieli kannustaa myös tiedejournalismiin. Parantamisen varaa nimittäin on melkoisesti, huipullakin. 

Viime päivien kiintoisimpia tiedeuutisia on niin sanotun hobitin eli floresinihmisen perimän selvittäminen.

Pionic kertoo asiasta kuivan asiallisesti ja oikein, otsikkoa myöten:

https://pionic.org/the-origins-of-real-life-hobbits-finally-revealed

Tutkimuksen epäpätevät rahoitusbyrokraatit

Tutkimukseen ja kehitykseen halutaan lisää rahaa. Ei se auta ennenkuin rahoituspäätöksiä tekevät byrokraatit vaihdetaan. 

Tekes panee miljoonia hömppään: 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/154408-tekes-pannut-miljoona...

Ja tukee pelien tekemistä, vaikka kyseessä on sisältötuotanto:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/201625-tekes-hopsii-pelia...

Suomen Akatemia höpsii strategioista:

Valtaojan suhteen vastuu kuulijoilla

Esko Valtaoja toisti tämän vanhan juttunsa tänään radion haastattelussa:

" Jos avaruus OLISI ääretön, siellä olisi ääretön määrä materiaa, tähtiä planeettoja, pölyä ja olentoja. Kun elämä koostuu noin 31 alkuaineesta (joita on rajallinen määrä) ja ihminen äärellisestä määrästä atomeja ja molekyylejä, olisi äärettömässä avaruudessa ääretön määrä kopioita maapallosta ja jokaisesta meistä. Kukapa haluaisi rasittaa maailmankaikkeutta sellaisella..."  

Lepakon ja yöperhosen taistelun kehityskaari

Tästä uutisesta professorini Matti Nuorteva (metsäeläintiede) muistui taas mukavalla tavalla mieleeni. Hieno tutkija ja erinomainen luennoitsija! Kirjoitan tässä (vapaasta muististani) hänen, meille maatalousopiskelijoille kertomansa, havainnon siitä, miten yöperhonen pitkän evoluution kautta on yrittänyt suojautua lepakon ovelia hitech-hyökkäyksiä vastaan. Kuten niin usein, tämä tieteellinen havainto tehtiin "vahingossa".

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä