KimmoHoikkala Kultturelli ihminen?

Keskitason penkkiurheilijan mietteitä

Vähän tuli olympilaisia katsottua, mutta kommentoin silti. 

Urheilu vaatii mukavuusalueen ulkopuolista harjoittelua todella paljon tällä aikakaudella, koska kilpailu vaikuttaa olevan monessa lajissa kiristynyt kansainvälisesti tosi kovaksi. Saattaa olla että lahjakas urheilija ei saavuta mitään, jos hänellä ei ole halua haastaa jatkuvasti harjoittelussa itseään. 

Harjoitteluun hyvin motivoituva nuori on aina otettava mukaan valmennusryhmiin ja taattava hänelle harjoittelurauha taloudellisessa mielessä. Valmennusryhmän koko on oltava myös riittävän suuri, koska yhden lahjakkaan harjoittelijan varaan perustaminen olisi tyhmää. Huippulahjakkuus ei ole pelkkä perimä, vaan siinä tarvitaan ennen kaikkea raivopäistä harjoittelua. 

Kokonaan eri asia on se, että onko urheilussa muutenkaan mitään järkeä, koska moni omistaa parhaat vuotensa harjoittelulle, vaikka ikinä ei mitään suurta saavuttaisikaan. 

Henkisen valmentautumisen merkitystä ei pidä myöskään vähätellä, koska onhan urheilu juuri sitä, että huippusuoritus pitää saada aikaan todella kovassa painetilassa. Paineensietokyky on tietenkin urheilijoilla hyvä, mutta se pitäisi olla erinomainen, kun pienet suoritusteholisäykset vaikuttavat jo paljon. 

Tsemppiä kuitenkin myös analyyttisille lajivalmentajille ja muille vastuuhenkilöille, vaikka valmentautuminen ei ehkä ole ollut ihan oikeilla raiteilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat