KimmoHoikkala Kultturelli ihminen?

Tutkimusidea: Internet, some ja ikäryhmät!

Sosiaalisen median vaikutusten tutkintaan pitäisi saada enemmän avoimuutta ja laadukkaampia tutkimuksia yhteiskuntamme edun vuoksi.

Esitän, että journalistit ja yhteiskuntatieteilijät miettisivät oikeasti purevia sosiaalisen median käyttötottumusta kartoittavaa kysymyssarjaa haastatteluja varten. Oleellista olisi löytää kunkin ikäluokan tyypillinen sosiaalisen median käyttäjä ja tarkastella myös hänen mahdollisia tavoitteitaan sosiaaliseen mediaan käyttöön liittyen. Haluaako erityisesti jokin ikäluokka esimerkiksi informatiivisia julkaisuja tai kenties osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun vai pitää vain hauskaa kavereiden kanssa?

Ikäluokat voisi olla tutkimuksessa seuraavat:

10-vuotiaat

20-vuotiaat

30-vuotiaat

40-vuotiaat

50-vuotiaat

60-vuotiaat

70-vuotiaat

yli 80-vuotiaat

Yllä kuvaamani haastattelututkimus antaisi todella merkittävää yhteiskunnallista tietoa kansalaisten ajankäytöstä ja tavoitteista sosiaalisen median käyttäjinä. Tärkeää olisi, että tästä koostettaisiin avoin yhteenvetoraportti, josta voisi olla paljon iloa myös meille sosiaalisessa mediassa aktiivista julkaisutoimintaa harjoittaville kansalaisille.

Internet ja sen sosiaalinen yhteydenpitomahdollisuus on jo vuosikymmeniä mahdollistanut avoimen yhteiskunnallisen keskustelun erilaisten foorumien ja nykyisin yhä enemmän Facebookin ja Suomessa marginaalisesti Twitterin välityksellä. Tosin moni on huomannut, että Facebookin ryhmäkeskustelu lienee vähentynyt huomattavasti sen huippuajoista muutaman vuoden takaa. Twitter on edelleen elitistinen keskustelupaikka sen loputtomasta paskanjauhannasta huolimatta, vaikka kokemukseni mukaan chat-keskustelu on Twitterissä vähentynyt.

Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää, että edes internetin välityksellä kaikki äänet tulevat kuuluviin monenlaisista yhteiskunnallisista olosuhteista avoimesti vailla häpeää saati pelkotiloja kiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Meidän kaikkien some-julkaisijoiden on syytä pyrkiä antamaan myös muille tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa kuunnellen ja myös reagoiden enemmän meille osoitettuihin julkisiin kommentteihin.

Huolestuttavaa jos me vuosikausia somessa kansalaiskeskustelua käyneet kansalaiset viemme tilan pois hiljaisilta ääniltä oman erinomaisuutemme sokaisemana, kun oikeasti meidän pitäisi rohkaista kaikkia varsinkin meistä jollakin lailla poikkeavia kansalaisia tuomaan painavan sanottavansa julki edes sosiaalisen median välityksellä. Toki asiallista ja sivistynyttä käyttäytymistä voidaan odottaa uusien kansalaiskeskustelijoiden käyttävän, vaikka minunkin on some-veteraanina ajoittain hyvin vaikea uskoa, että omalla tärkeällä asialla voi ratsastaa eteepäin.

Kuulkaamme muita etenkin erilaisia kansalaisia sosiaalisessa mediassa pyrkien ymmärrykseen, eikä tuomita pelkästään mielikuvien perusteella ketään, vaikka voimme olla myös rakentavasti eri mieltä jolloin voimme erimielisyytemme hyväksyä ja jättää toistaiseksi sikseen sen kyseisen aiheen.

Toivotetaan kaikki joukolla mukaan kansalaiskeskusteluun oman ajankäytön ja mahdollisuuksien mukaan. Toivon todellakin, että haetaan ymmärrystä tieteellisellä uskottavuudella sosiaalisen median erilaisia käyttötottumuksia kohtaan. Pyrkimys on eheämpi yhteiskunnallinen rakenne ja samalla yritetään tunnistaa mahdolliset riskitekijät avoimella tutkimuksella ja siitä tehtävällä analyysilla. Koen sosiaalisen median syväluotaavalla tutkimuksella olevan tärkeä merkitys tulevisuuden Suomen suunnittelua ajateltaessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Tämän blogin suosituimmat